QAJEELFAMA ADABBII ITOOPHIYAA FOOYA’EE BAHEE Lakk-02/2006 IRRATTI HUNDAA’UUN ADABBII MURTEESSUU

Seerrii yakkaa meeshaa dudhaalee hawaasa tokko (adda addaa) kan calaqisiisuu fi tarkaanfachiisuu dha. Yakkii yeroo kamiyyuu hawaasa keessatti uummamuu kan danda’u waan ta’eef kanaan wal-qabate adabbii yakkamtoota irratti fudhatamuun isaa waan haafu miti. Kana taanaan akkaata murtiin adabbii ittiin murtaa’u waliin wal qabatee qabxiilee ka’uu qaban keessaa kaayyoon seera yakka nageenyafi tasgabbii hawaasa eeguuf akka meeshatti kan gargaaru ta’uu isaati. Hawaasicha kan eeguus yakkii akka hin raawwatamne ittisuun yoo ta’uu, kanas karaa ittin galmaan gahu keessaa tokko adabbiidha. Raawwattoonni yakka adabamuun isaanii, yakka biraa raawwachuu irraa akka of qusatan kan isaan taasisuu yommuu ta’u, darbees namoota yakka raawwataniifis akeekkachiisa ta’a.

  42894 Hits

Seera yakkaa itoophiyaa jalatti Adabbii fi tarkaanfiiwwan biroo ga’essota irratti fudhataman fi raawwii isaanii

Seenaa adabbii yakka yoo ilaalle, adabbiin balleessaa adda addaa hordofuun kennamaa ture baay’ee suukaneessaa fi kaayyoo sirna haqaa yakka hammayyaa irraa kan fagaate ture. Adabbiin haala akkasiin kennamaa ture qajeeltoowwanii fi ulaagaalee seera yakka, mirga dhala namaa fi bulchiinsa sirna haqaa yakka kan hin hordofnee fi gonkumaa sirnaa fi qajeeltoo ittiin hogganamu kan hin qabne ture. Haata’u malee, guddina sirna seeraa adda addaa fi dagaagina gaaffii mirga dhala namaa wajjin qajeeltoowwan seera yakkaa fi adabbiin yakkaas guddachaa dhufaniiru.Seerotni adabbii yakkaas adeemsaan boca qabachaa fi qajeeltoowwan bu’uuraa ittiin hogganaman uummachaa deemuun yeroo ammaa kana adabbiin yakkaa haala kabaja mirga namummaa yakkamtootaa hin tuqneen, galma fi kaayyoo seera yakkaa fi bulchiinsa sirna haqaa yakka galmeessisuu danda’utti qophaa’ee fi diriiree jira, raawwiin isaa rakkoo haa qabaatuyyuu malee.

  40019 Hits